Pian koitti Thorntonin hautajaispäivä. Aamiaispöydässä oli kovin hiljaista, kaikki tuijottelivat tyhjyyteen tai yrittivät keksiä jotain epämääräistä tekemistä pitääkseen ajatuksensa kurissa. Oli kuitenkin arki, joten töistä ja koulusta piti jollain tapaa selvitä.
Alicialla oli vaikeaa olla yksin kotona. Viimeiset vuodet hänellä oli aina ollut seuranaan Thornton, mutta nyt ainoa juttuseura oli taloudenhoitaja. Monia vuosia Laineilla siivonnut Kaarlo tunsi kyllä perheen hyvin, ja siksi Alician olikin helppo puhua tälle. Olihan hän silti yksinäinen: lähes kaikki hänen ystävänsä olivat jo vanhoja, moni kuollut jo kauan aikaa sitten. Kaupungissa oli aivan uusi sukupolvi, jota hän ei lainkaan tuntenut. Ja nyt kun hänen paras ystävänsä ja rakkaansa oli lähtenyt, oli Alician olo aivan lohduton.
Illalla, hieman ennen hautajaisten alkua, Alicia mietti, tulisiko ikinä selviämään illasta. Hän oli aina ollut hyvin tunteellinen, ja nyt surevia ihmisiä olisi ympärillä muutenkin. Hän kaipasi Thorntoniaan niin kovasti, ettei pystynyt ajattelemaan loppuperhettään lainkaan. Mikään ei vain sujunut.
Itse juhla oli kaunis ja yksinkertainen. Perhe oli suunnitellut sen sellaiseksi, että Thorntonkin olisi siitä pitänyt. Juhla oli kovin vaikea perheelle, mutta myös Thorntonin entiselle vaimolle Morganalle, joka yhtäkkiä, kesken Kaarlon kanssa jutustelun, menehtyi. Lopulta hautajaiset saatiin kuitenkin kunnialla päätökseen.
Caleb osasi keskustella Nellin kanssa, hän tiesi oikeat sanat joilla lohduttaa pientä, tärkeän ihmisen menettänyttä tyttöä. Caleb piti kovasti lapsista ja oli luonteeltaan hyvin perhekeskeinen, ja siksi hänestä oli mukavaa viettää aikaa Nellin kanssa. Hän halusi kovasti omiakin lapsia, mutta juuri nyt perheellä oli muutakin mietittävää.
Ninni alkoi viettää kuntosalilla yhä enemmän aikaa. Kotona ilmapiiri oli vähintäänkin masentava, ja täällä hän sai muutakin ajateltavaa. Kuntoilu auttoi häntä pärjäämään urallaan, sekä kuntosalin painonvartijaseurue oli viihdyttävää katseltavaa.
Ei hän tänne joukkoon oikein sopinut, hän itse oli jotain aivan eri luokkaa kuin nämä hikiset, paino-ongelmien kanssa tuskailevat kaupunkilaiset, mutta hauskaahan noiden seuraaminen oli. Hän kyllä tunsi kuinka häntä kadehdittiin täällä, ja siksi hän aikaansa täällä aika paljon viettikin.
Myös muut perheenjäsenet kuluttivat aikaansa kehittäen taitojaan. Caleb harjoitteli peilin ääressä puheitaan, sillä hän oli päättänyt saada ylennyksen. Sitä ei kuitenkaan heruisi ilman kovaa työskentelyä.
Nelli halusi kovasti menestyä koulussa. Rakkaan isän kuolema oli aiheuttanut arvosanoihin aikamoisen romahduksen, mutta Nelli halusi menestyä, ja siksi Alicia saikin luvan auttaa häntä pääsemään taas opiskelun makuun.
Ninnin ja Calebin illat sujuivat usein työhommien merkeissä. Caleb luki usein poliitikkojen muistelmia etsien niistä apua omalle uralleen, kun taas Ninni jumppasi pitääkseen itsensä timmissä kunnossa. Oli kuitenkin myös hyvin tärkeää järjestää yhteistä aikaa - pari kun halusi kovasti yhteisen lapsen. Onneksi se ei kuitenkaan ollut ongelma.
Talossa selvästi kummitteli - eräänä hiljaisena yönä Alicia heräsi avoimesta ovesta tulleeseen kylmään tuulahdukseen, ja hierottuaan hetken unenpöpperöisiä silmiään, huomasi hän Thorntonin hahmon olohuoneessa. Aluksi hän pyörtyi järkytyksestä, mutta hetken päästä virottuaan totuus valkeni hänelle. Thornton se vain oli tullut katsomaan vanhaa ryppyistä vaimoaan. Koko loppuyön he viettivät yhdessä, sanaakaan sanomatta vain nauttivat jälleennäkemisestään.
Ninnin työt sujuivat hyvin, ja työtoverit luottivat häneen: hän oli jo päässyt keikkakuskiksi. Yksi asia häntä kuitenkin huolestutti, nimittäin mitä mahdollisista tulevista lapsista tulisi, kun äiti on pikkurikollinen.
Oli kuitenkin tullut Nellin syntymäpäivä. Teininä tyttö oli kuin äitinsä klooni, kasvonpiirteet, hiukset ja jopa käytös. Nellillä ei ollut ongelmia ikäistensä kanssa, ja hänellä olikin useita ystäviä, lähinnä kuitenkin rikkaiden ja vaikutusvaltaisten perheiden lapsia. Häntä ei kiinnostanut paikkojen töhriminen Ninnin tapaan, vaan hän paljon mieluummin kävi kavereiden allasbileissä. Häntä ei enää hirveästi näkynyt kotona, kyllähän naapureiden miljoonakartanot olivat paljon mielenkiintoisempia paikkoja viettää aikaa. Nelli halusi kuulua oikeisiin piireihin.
Alicia ja Nelli tulivat hyvin toimeen, ja Aliciasta usein tuntuikin, kuin hän olisi puhunut nuorelle itselleen. Alicia antoi Nellille erilaisia elämänohjeita, kun taas Nelli vastapalveluksena kertoi tuoreimpia juoruja naapureista. Heidän välillään vallitsi syvä luottamus, vaikka Nelli teini-ikäisenä aika ajoin hieman kapinoikin kotiintuloaikoja ja muita sääntöjä vastaan.
Nelli oli onnellinen siitä, että häntä kohdeltiin kotona lähes kuin aikuista. Monet hänen ystävistään olivat todella hemmoteltuja ja heitä kohdeltiin kuin pikkulapsia. Hän taas sai kotona vastuuta ja arvostusta, ja parhaansa mukaan käyttäytyikin sen mukaan.
Nelli oli myös löytänyt uuden harrastuksen itselleen, nimittäin kalastuksen. Toisella puolen tietä oli hyvä kalapaikka, mutta Nelli tarvitsi vielä vähän treeniä. Kalastus oli kuitenkin hänestä todella mielenkiintoista, vaikka ei hän raaskinut kaloja tappaa, varsinkin kun ne olivat niin pikkuisia sinttejä.
Jatkuvan pahoinvoinnin ja omituisen olon johdosta Ninni päätti tehdä raskaustestin, joka sitten osoittautuikin positiiviseksi. Yksin kotona oleva Ninni päättikin vaihtaa päälleen jotain hieman mukavampaa ja mennä ottamaan pienet torkut.
Kun Alicia tuli kaupungista kotiin, Ninni tuli heti eteiseen kertomaan hänelle iloiset uutiset - niitä kun ei ollut taas hetkeen ollutkaan. Myös Caleb töistä tullessaan pääsi heti Ninnin syleilyyn. Molemmat olivat hyvin innoissaan tulevasta perheenlisäyksestä.
Päivien kuluessa Ninnin vatsa vain kasvoi. Alicia katsoi menoa äidillisen säälivästi: synnytys ei ollut mikään helppo homma, eikä elämä pienen vauvan kanssa ollut yhtä juhlaa. Caleb kuitenkin odotti vauvan tuloa jo innolla, ja katseli maha edellä kulkevaa Ninniä rakastavasti. Siinä meni hänen pieni perheensä vielä yhdessä paketissa.
Kun Ninni sitten kerran tuli neuvolasta, tajusi hän synnytyksen starttaavan heti sillä hetkellä. Onneksi takaisin sairaalaan ei tosiaan ollut pitkä matka, Calebille ja Alicialle pitäisi silti jotenkin ilmoittaa, jotta he ymmärtäisivät tulla paikalle.
Perheellä oli paljon surua rakkaan Thorntonin kuolemasta johtuen, mutta surusta alettiin hiljalleen päästä yli. Ei suru koskaan tulisi katoamaan, mutta ehkä sen kanssa opittaisiin elämään. Uusi perheenjäsen toisi muuta ajateltavaa. Haasteita kuitenkin oli vielä edessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti